Kauneimmat joululaulut kokosi kyläläiset koulun lämpöön
...Kylmä voisko nyt olla kellä,
talven säästä kun tuoksahtaa
lämmin leuto ja henkäys hellä,
rinnan jäitä mi liuottaa?...

Ulkona paukkui pakkanen, mutta kyläkoulussamme oli lämmin.

Kauneimmat joululaulut kokoaa vuosi vuodelta koulun täyteen kyläläisiä. Koulun, kylätoimikunnan ja Mikkelin maaseurakunnan yhteinen tapahtuma on hyvä alku joulun vietolle.

Kylällämme on jo pitkään yhdistetty samaan iltaan myyjäiset, koulun joulujuhla ja kauneimmat joululaulut -tilaisuus. Tänäkin vuonna koululaiset sekä isät ja äidit olivat ahertaneet myyjäisiin mm. leivonnaisia, joulukransseja ja puutöitä. Myyjäisten tuotto käytetään koululaisten kevätretkeen.


Alaluokkalaiset aloittivat illan Soihdut sammuu -esityksellä.




Keskiluokkalaiset jatkoivat Lucia-teemalla...




Yläluokkalaisillä oli vähän rennompaa esitystä...




Ja tietenkin aina jokaisen koulun joulujuhliin kuuluu näytelmä 'jouluevankeliumi'.




Kanttorina toimi Lea Laine ja pappina Kari Rossi.



Pappikin sai taputukset, sillä hän luki Jouluevankeliumin Pohjanmaan, Stadin ja Savon kielillä.

Katso lisää kuvia KUVAGALLERIASTA

 

Kauneimmat joululaulut 2009 vihon laulujen taustat:

ENSIMMÄINEN JOULU

 Vaikka ”Ensimmäinen joulu” (The First Nowell) edustaakin vanhaa englantilaista joulululauluperinnettä, laulun historialliset juuret ovat Ranskassa. Sana nowell tulee ranskan kielen sanasta noël, joka tarkoittaa joulua ja joululaulua. Noël tarkoittaa myös joululaulun muotoa, säkeistötyyppistä laulua, jota perinteisesti laulettiin vanhoilla, samoja melodia-aiheita toistavilla trooppi-sävelmillä. The First Nowell julkaistiin vuonna 1822 William Sandysin kokoelmassa ”Ikivanhoja joululauluja, joita entisinä aikoina laulettiin Länsi-Englannissa”.

HEINILLÄ HÄRKIEN KAUKALON

Vuonna 1926 ilmestyi lauluvihko Varpunen, jonka oli toimittanut jyväskyläläinen opettaja Martti Korpilahti. Kokoelman erikoisuutena ovat muutamat ranskalaiset joululaulut, joiden Korpilahti uskoi tuottavan “iloa Suomen koululaisille”. Lauluista tunnetuin on “Heinillä härkien kaukalon”. Laulusta on tullut vuosien saatossa erittäin suosittu ja paljon käytetty. Kertosäe “Enkelparven tie kohta luokse vie rakkautta suurinta katsomaan”, kertoo yksinkertaisesti joulun sanoman. “Heinillä härkien kaukalon”-laulussa kerrotaan myös, mitä tapahtui jouluna syntyneelle Jeesus-lapselle (“Ristillä rinnalla ryövärin...”).

HYVÄN JOULUN TOIVOTUS (WE WISH YOU A MERRY CHRISTMAS)

Tämä iloinen englantilainen hyvän joulun toivotus on niitä perinteisiä lauluja, joita talosta toiseen kiertelevät musikantit tapasivat laulaa. Palkaksi he saivat jonkin kolikon tai maistiaisiksi leivonnaisia ja muita jouluherkkuja.

ILOUUTINEN

Suomessa julkaistujen joululaulujen määrä kohoaa yli 3000:een. Vaikka uusia joululauluja syntyy joka jouluksi, vain harva niistä saavuttaa kansan hyväksymisen. Jaakko Löytyn “Ilouutinen” on yksi näitä uusia joululauluja, jotka ovat vakiinnuttaneet asemansa suomalaiseen joululaulustoon. Jo usean vuoden ajan se on sisältynyt Kauneimpien joululaulujen yhteislauluvihkoon. Laulun suosioon on vaikuttanut puhutteleva kertosäe sekä valoisa sävelmä. Kuulijakin tempautuu mukaan enkelkuoron ylistyslauluun, jonka riemullisessa duurisävelmässä on myös sopivasti suomalaisia mollimelodiikkaa. Jaakko Löytty sävelsi laulun 17-vuotiaana.

JOULUKIRKKOON (Kello löi jo viisi)

Immi Hellén (1861-1937), Kuoreveden seurakunnan kanttorin tytär, suoritti elämäntyönsä Helsingissä, missä hän toimi kansakoulunopettajana yli 40 vuotta. Kirjoittaessaan vuonna 1898 joulurunon “Kello löi jo viisi” Immi Hellén tuskin aavisti, millaisen suosion runo myöhemmin tulisi saavuttamaan. Tuohon suosioon on osaltaan vaikuttanut myös laulun mukaansa tempaava sävelmä, jonka on tehnyt R. Raala, oikealta nimeltään Berndt Sarlin (1886-1971). Hänen elämäntarinansa on kuin jännitysnäytelmä: ensin taidehistorian opiskelua yliopistossa, sitten siirtyminen näytelijäksi, oman kustannusfirman perustaminen, sen jälkeen matkustaminen kauas etelään. Toimittuaan 10 vuotta hedelmäviljelijänä Etelä-Afrikassa Sarlin palasi takaisin Suomeen liikkeenharjoittajaksi (Radiotukku Oy). Vaihteleva elämäntapa ei kuitenkaan sammuttanut luomikykyä, sillä Berndt Sarlin sävelsi yli 400 laulua. Niistä on yksi ylitse muitten-Kello löi jo viisi.

JOULUN KELLOT (Hiljaa, hiljaa, joulun kellot kajahtaa)

Laulun sanat on kirjoittanut Helmi Auvinen (1876-1965). Hän valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista v. 1899 ja toimi opettajana Savonlinnassa. Runo “Joulunkellot” on kirjoitettu Jyväskylässä syksyllä 1897 ja julkaistu kaksi vuotta myöhemmin Lasten Kuvalehden joulunumerossa. Runosta on jäänyt pois alkuperäinen 4. säkeistö:
Hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa;
vanhus valkohapsinen,
kuiskaa katse säteillen:
Jeesus tullut on!
Kesällä 1914 oli Armas Maasalo viettämässä lomaa vanhempiensa luona Sakkolassa. Täällä hän sai käsiinsä vanhan joululehden, jossa oli em. runo. Saadakseen joulutunnelman Maasalo veti verhot ikkunoihin ja sytytti kynttilän. Sävellys julkaistiin samana vuonna Joulusanoma lapsille-lehdessä. Suositun joululaulun Maasalo sittemmin liitti säveltämäänsä jouluvesperiin.

JOULUPUU ON RAKENNETTU

“Joulupuu on rakennettu”-laulun on kirjoittanut Gustaf Oskar Schöneman (1839-1894), joka toimi pappina Jyväskylässä lähes 30 vuotta. Schöneman julkaisi 1870-luvulla Uuden Kuva-Aapisen, jonka loppuun hän lisäsi muutaman lasten laulun, niiden joukossa “Joulupuu on rakennettu”, jonka nimenä oli Joulukuusi. Schöneman, joka käytti nimimerkkiä K. O. Kaunonen, oli intomielinen suomalaisuuden harrastaja. Lönnrotilta ja Snellmanilta saamansa vaikutteet hän toi esille niin oppikirjoissaan kuin myös hengellisissä ja kaunokirjallisissa teoksissaan. Seurakuntalaisten lahjoittama kultakello mukanaan Schöneman muutti v. 1894 Jyväskylästä Muolaaseen. Kirkkoherran virkaa hän ennätti hoitaa vain muutaman kuukauden ennen kuolemaansa (21.9.1894).

JOULU SAAPUU JOKAISELLE

Jukka Salmisen joululaulu oli ensimmäistä kertaa Kauneimmat joululaulut -vihkossa vuonna 1995. Laulu on levinnyt laulettavaksi ensimmäisenä Lastenmaa-lehden kautta. Suomen Lähetysseuran kanssa paljon yhteistyötä tehnyt hämeenlinnalainen muusikko Jukka Salminen teki tämän 5-10-vuotiaille tarkoitetun lehden jokaiseen numeron laulun ja “Joulu saapuu jokaiselle” oli yksi niistä. Laulu keinuu mukavasti 6/8-tahtilajissa eikä ole pelkkä lastenlaulu. Ensi kuulemalta laulu vaikuttaa arvostelevan joulun ulkoisten puitteiden rakentamista: “Tähti ja kuusi, lyhtykin uusi, siinäkö joulu on? Lapsenko juhlaa paljon kun tuhlaa, siinäkö joulu on?” Kertosäkeessä kuitenkin tulee esille joulun ydin: “ Joulu saapuu jokaiselle, lapselle ja aikuiselle. Sydämiimme joulun lahja seimen luona annetaan.” Laulun tekijä ei halua tyrmätä jouluun liittyvää huisketta, mutta muistuttaa ettei se saisi tulla tärkeimmäksi asiaksi joulussa.

JOULU TULLUT ON

Monissa suosituissa joululauluissa on kansansävelmä. Näin myös laulussa ”Joulu tullut on”, joka on alusta pitäen ollut erityisesti lasten rakastama laulu. Laulun runoilija Olli Vuorinen (1842-1917) valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista v. 1872, toimi opettajana Rantasalmella ja Haminassa, myöhemmin kotipitäjässään Uukuniemellä. Kirjalliset harrastukset alkoivat Jyväskylän seminaarissa, jossa hänen luokkatoverinaan oli J. H. Erkko. Olli Vuorisen kirjallinen tuotanto käsittää pääosin runoja, jonkun verran myös suorasanaisia kertomuksia sekä runosuomennoksia. ”Joulu tullut on” julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1892 kokoelmassa Kanteloinen. Runossaan hän kuvaa joulua, Jeesuksen syntymäjuhlaa, rauhan ja hyvyyden juhlana. Laulun sävelmä on muistiin merkitty Porjois-Karjalasta, Nurmeksesta.

JOULUYÖ, JUHLAYÖ

Pastori Joseph Mohr valmisteli jouluaattona vuonna 1818 saarnaa jouluyön messua varten. Valmistelu keskeytyi, kun pastoria pyydettiin siunaamaan miilunpolttajan perheeseen syntynyttä lasta. Nähdessään vastasyntyneen lapsen pastori Mohr koki todeksi ne sanat, jotka hän hetki sitten oli lukenut jouluevankeliumista “Teille on tänä päivänä syntynyt Kristus, Herra”. Palattuaan kotiinsa pastori kirjoitti joulurunon “Jouluyö, juhlayö”. Oberndorfin kyläkappelin urut olivat menneet rikki, joten jouluyön messu oli toimitettava ilman urkuja. Messuun kokoontunut seurakunta yllättyi, kun pastori Joseph Mohr ja urkuri Franz Gruber esittivät kaksiäänisesti, kitaran säestyksellä laulun “Jouluyö, juhlayö”. Tämä maailman kauneimmaksi sanottua joululaulua on Suomessa laulettu 1880-luvulta lähtien. Laulun on suomentanut Gustaf Oskar Schöneman (1839-1894).

JUHLIMAAN TULKAA

Alun perin latinankielinen virsi: Juhlimaan tulkaa. Moni tuntee sen suosittuna kuorolauluna Adeste fideles. Laulun runoilija ja säveltäjä on englantilainen John Francis Wade (1711-1786). Laulun varhaisin löydetty käsikirjoitus on vuodelta 1743. John Wade toimi latinan ja kirkkolaulun opettajana Douain kaupungissa, Pohjois-Ranskassa.

Laulun Adeste fideles suomensi ensi kerran Jyväskylän seminaarin musiikin lehtori P. J. Hannikainen. Hänen tuttu suomennoksensa alkaa sanoilla "Nyt riemuiten tänne kiiruhusti tulkaa". Se sisältyi Hannikaisen toimittamaan kokoelmaan Pieni lauluseppele II (1892). Virsikirjan uuden suomennoksen on tehnyt vantaalainen uskonnonopettaja ja virsirunoilija Pekka Kivekäs.

Virsi kutsuu Betlehemiin, kunnioittaen kumartamaan ihmisen lapseksi syntynyttä taivaan kuningasta. Riemuiten siinä liitytään enkelien kuoroon: "Kunnia olkoon taivaan Jumalalle / ja maassa olkoon rauha / ja hyvä tahto luona ihmisien!"

KUULUI LAULU ENKELTEN

Rooman piispa Telesphorus määräsi vuonna 129, että Herramme ja Vapahtajamme syntymän pyhänä yönä kaikkien oli juhlallisesti laulettava enkelien hymniä Gloria in excelsis Deo, josta täten tuli kristillisen kirkon ensimmäinen joululaulu. Sävelmästä on lukuisia muunnelmia, joista tämä ranskalaista alkuperää oleva tunnetaan parhaiten mm. anglosaksisissa maissa. Laulun on suomentanut yleisradion kamreeri Roine Rikhard Ryynänen (1891 – 1963). Ryynänen oli monitoimimies: satojen laulujen sanoittaja, ahkera kuoromies ja innokas kielenhuoltaja. Hän on sanoittanut tai suomentanut yli 300 kappaletta. Useimmat niistä ovat iskelmiä, mutta joukossa on myös klassisten säveltäjien lauluja. Parhaiten Ryynäsen sanoitukset tunnetaan Georg Malmsténin lukuisten levytysten kautta. Ryynänen harrasti myös kielenhuoltoa. Hän on keksinyt mm. sanat ”oheinen”, ”kyseinen” ja ”iskelmä”.

MAA ON NIIN KAUNIS

Tanskalainen kirkkoherra Ferdinand Fenger ihastui 1850-luvulla saksalaiseen lähetyslauluun, etenkin sen sävelmään. Fenger oli saanut tietää, että sävelmä oli vanha pyhiinvaeltajien hymni 1200-luvulta Niinpä hän pyysi hyvää ystäväänsä, lehtori B. S. Ingemannia kirjoittamaan lauluun uudet sanat. “Maa on niin kaunis” (Dejlig är jorden) kuvaa koko ihmiskuntaa matkalla kohti paratiisia. Laulun suomenkielisenä nimenä on alusta asti ollut Toivioretkellä. Tanskalainen joululaulu on otettu myös suomenkieliseen virsikirjaan. Virsikirjakomitea ehdotti, että laulun ensimmäiseen säkeistöön palautettaisiin alkuperäinen ajatus “Miespolvet vaihtuvat vuorollaan”, mutta kirkolliskokous halusi säilyttää laulun Hilja Haahden suomentamassa muodossa, jossa vastaava kohta kuuluu “Miespolvet vaipuvat unholaan”.

MARIAN POIKA

Jester Hairston on amerikkalainen kuoronjohtaja ja säveltäjä, joka on säveltänyt ja sovittanut musiikkia mm. elokuvien taustakuoroille. Hairstonilla on klassisen musiikin tausta, mutta useissa hänen sävellyksissään on selviä vaikutteita afro-amerikkalaisista spirituaaleista ja kansanmusiikista. Hairstonin ystävä Harry Belafonte on tehnyt tästä laulusta unohtumattoman levytyksen.

ME KÄYMME JOULUN VIETTOHON

Laulun kirjoittaja Mauno Isola (1889-1945) toimi maanviljelijänä Hausjärvellä. Hän harrasti runoutta ja musiikkia laulaen mm. helsinkiläisessä mieskuorossa Laulu-Miehet. Kun kuoronjohtajaksi tuli v. 1933 maisteri Martti Turunen, näytti Isola hänelle kirjoittamiaan joulurunoja. Niistä Turunen sävelsi yhden ”Me käymme joulun viettohon” v. 1934. Runon lähtökohtana lienee ollut ajatus Jeesuksen, joulun lapsen, orpudesta keskellä syntymäpäivänsä materialistista markkinatouhua. Vaikka runo on kirjoitettu 1930-luvun pulavuosina, siinä heijastuu voimakkaana jo joulun maallistuminen. Joulun sanoma, Jeesus-lapsen syntymä, jää usein huomaamatta (Laps’ hankeen hukkuu, unhoittuu”).

NO ONKOS TULLUT KESÄ

J. H. Erkko (oik. Juhana Heikki Erkkonen) syntyi Orimattilassa 1849 ja oli yksi Jyväskylän seminaarin lahjakkaista nuorukaisista, jotka myöhemmin siirtyivät kokonaan kirjalliselle alalle. Erkko toimi opettajana Vilken koulussa Viipurissa, mutta 1869 jäi vapaaksi kirjailijaksi. Hän asettui asumaan Tuusulan tunnettuun taiteilijayhdyskuntaan. Hän kuoli Helsingissä 1906. Erkon laajasta tuotannosta mainittakoon lukuisat runokokoelmat, erilaiset juhlarunot, kuvaelmat ja näytelmät. Vuonna 1896 ilmestyi kokoelma Ajan varrelta, johon oli koottu Erkon siihenastista runotuotantoa. Tämän kokoelman sivuilla on ensimmäisen kerran painettuna runo “Jouluaatto”, joka alkaa meille tutuilla sanoilla “No onkos tullut kesä...” Runo oli syntynyt Viipurissa 1883. Viipurilainen tarkastaja A.Valtavuo (Rikström) oli näyttänyt Eerkolle löytämäänsä suomalaista kansansävelmää ja pyytänyt tätä kirjoittamaan siihen sopivan laulun. Näin syntyi “No onkos tullut kesä”. Kansansävelmä lienee ollut peräisin kokoelmasta Uusi kannel Karjalasta. Soitto sointuva Savosta. Kysymyksessä on laulukirja, joka oli ilmestynyt 1881.

NYT SYTYTÄMME KYNTTILÄN

Laulun on säveltänyt ruotsalainen Emmy Köhler (1858-1925), joka toimi ensin kotiopettajan Smålannissa, mutta muutti myöhemmin Tukholmaan. Köhlerin säveltämistä joululauluista tunnetuimmat ovat “Reippahasti käyvät askelet” sekä “Nyt syttyy valot tuhannet”. Viimeksi mainitussa on myös hänen kirjoittamansa sanat. Laulu julkaistiin Ruotsissa vuonna 1899. Suomessa sävelmä tunnetaan paitsi joululauluna myös virtenä, sillä sävelmä liittyy virsikirjassa lasten adventtivirteen “Nyt sytytämme kynttilän”. Norjalainen Sigurd Muri (1927-1999) kirjoitti runon “Nå tenner vi det første lys” lasten adventtilauluksi 1963. Sen teemana on Jeesuksen odottaminen ja joulun lähestyminen. Adventtiajan kulku ja joulun lähestyminen havainnollistetaan kynttilöiden välityksellä, jotka sytytetään jokaisena adventtisunnuntaina. Sigurd Murin adventtilaulu esiintyi ensimmäisen kerran virtenä vuoden 1986 virsikirjassa. Virren on suomentanut Anna-Maija Raittila.

ON HANGET KORKEAT, NIETOKSET

Laulun runoilija Vilkku Joukahainen (1879-1929) valmistui kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista vuonna 1902. Toimittuaan opettajana Haminassa n. 20 vuoden ajan Joukahainen siirtyi politiikan pariin. Hänet oli jo vuonna 1917 valittu maalaisliiton edustajana eduskuntaan. Kolme vuotta myöhemmin hänet valittiin sosiaaliministeriksi maan hallitukseen. Ministerinä hän toimi useaan otteeseen. Vilkku Joukahainen kuoli 27.3.1929 (49-vuotiaana). Joukahaisen runoista tunnetuin on joululaulu “On hanget korkeat, nietokset”, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1901 Joulupukki-lehdessä. Ehkäpä juuri runon aatteellinen sisältö innosti Sibeliusta säveltämään sen. Ainolassa tällä laululla oli erikoisasema. Kun ruokapöytä oli katettu ja kuusi koristeltu, asettui mestari itse flyygelin ääreen. Tämän laulun soittaminen oli samalla merkki lapsille joulunvieton alkamisesta Sibeliuksen perheessä.

PIENI LIEKKI

Pekka Simojoki on maamme keskeisimpiä hengellisen nuorisomusiikin säveltäjiä, jonka tuotannossa on mm. gospelmessuja ja -musikaaleja. Monet hänen lauluistaan ovat saavuttaneet pysyvän aseman hengellisessä musiikissamme ja päätyneet mm. nykyiseen virsikirjaan. Simojoki tekee paljon yhteistyötä sanoittaja Anna-Mari Kaskisen kanssa, mutta kirjoittaa tekstejä myös itse, kuten tähän Tulkoon joulu-nimiseen lauluun. (Kirjasta Suuri Toivelaulukirja-Joululauluja)
'Pieni liekki' tehtiin osaksi koululaisille suunnattua laulukokoelmaa nimeltä 'Jumis'. Se sisältä lauluja koulujen erilaisiin jumalanpalveluksiin ja Pieni liekki päätyi osaksi adventtilauluja. Sävel on Simojoen arkistojen hedelmää, pieni kaunis teemanpätkä, joka oli raakaversiona odottanut aikaansa.

SYDÄMEENI JOULUN TEEN

Kassu Halonen ja Vexi Salmi ovat kirjoittaneet menestyskappaleita iskelmälaulajille, mm. Kirkalle. Laulujen tunnelmat ovat liikkuneet laajalla alalla. Tämän tunnelmallisen joululaulun ovat levyttäneet mm. Vesa-Matti Loiri (1988) ja Arja Koriseva (1991).

SYLVIAN JOULULAULU (Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan)

Yleisradio järjesti 1960-luvulla kuuntelijoiden kesken kilpailun siitä, mikä on kaunein joululaulu Suomessa. Voittajaksi selviytyi “Sylvian joululaulu”, jonka on kirjoittanut Sakari Topelius ja säveltänyt iisalmelainen kulttuurin monitoimimies Karl Collan (1828-1871). Sakari Topeliuksen laajaan runotuotantoon kuuluu mm. kolme Sylvian laulua, joista nro 1 “Sylvian joululaulu” on Martti Korpilahden suomentamana tullut tutuksi laajoille piireille. Vuonna 1854 ilmestyi runokokoelman Ljungblommor kolmas osa. Kokoelman 9. runo on nimeltään “Sylvias hälsning från Sicilien” ja Topelius on päivännyt sen 24.12.1853. Topeliuksen Sylvia-laulut syntyivät vuosina 1852-55, jolloin hän oli tukevasti Suomen kamaralla eikä suinkaan etelässä, Sisilian auringon alla. Topeliukselle nuo vuodet olivat raskaita ja hän koetti hukuttaa surunsa runoihin, joissa hän käsitteli luonnonaiheita. Vapaus oli Topeliukselle hyvin läheinen ja rakas asia. Monissa Sakari Topeliuksen runoissa esiintyvä Sylvia kuuluu kerttusiin. Laulussa on aito kuvaus muuttolintujen maailmasta, mutta se voidaan myös ymmärtää symbolisesti. Häkkiin sidottu lintu on Suomi, joka on vangittuna suureen tsaarin valtakuntaan mutta saa silti elää itsenäistä (autonomista) elämää. Jouluna se voi yhtyä riemulauluun ja unohtaa murheet. Collanin säveltämä “Sylvian joululaulu” säilyi kauan aikaa lähinnä yksinlauluna. Collan oli pienten laulujen taitaja, synnynnäinen melodikko, joka koko elämänsä ajan pysyi tyylilleen uskollisena.

TULKOON JOULU

'Tulkoon joulu' on Pekka Simojoen ensimmäinen joululaulu. Sen raakaversio syntyi hänen opiskeluvuosiensa alkuvaiheessa Lähetystalolla Helsingissä 1979-80, mutta sitä ei koskaan julkaistu ja tekijää 'hyllytti' sen toistaiseksi. Simojoki otti laulun uudelleen työn alle 1986, kun yksi hänen Jakaranda-kuoronsa jäsenistä oli pyytänyt uutta joululaulua erääseen Kauneimmat joululaulut- tilaisuuteen. Alkuperäisestä versiosta muuttui sekä teksti että sävellys etenkin säkeistöjen osalta. Kertosäkeen perusidea jäi kuitenkin laulun kantavaksi teemaksi. Simojoki teki tekstiin jatkossa vielä muutaman pienen korjauksen ja niin oli 'Tulkoon joulu' nähnyt päivänvalon. Laulusta on tullut Simojoen joululauluista ehkä kaikkein lauletuin ja rakastetuin.

VARPUNEN JOULUAAMUNA

Otto Kotilainen (1868-1936) tunnetaan musiikkipiireissä lähinnä yksin- ja kuorolaulujen säveltäjänä.
“Heinäveden Otto Suuri” valitsi itselleen aluksi hyvin porvarillisen ammatin. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi, mutta myöhemmin opiskeli Helsingin Musiikkiopistossa opettajinaan mm. Martin Wegelius ja Jean Sibelius. Sakari Topelius menetti yhden tyttäristään ja molemmat poikansa aivan pieninä. Pojista nuorempi, Rafael, kuoli isän syliin ollessaan vasta vuoden ikäinen. Tämä pienokaisen yllättävä poismeno on esiintynyt Topeliuksen muutamassa runossa. Näin on myös runossa “Varpunen jouluaamuna”. Suomennoksessa puhutaan “veljestä, joka tuli taivahasta”. Ruotsinkielisessä alkutekstissä vastaava kohta kuuluu: “Jag är din lilla bror, som dog bort i våras”.
Sakari Topelius kirjoitti runon 1859. Se julkaistiin samana vuonna ruotsinkielisen EOS-lehden joulunumerossa.
 

 
Powered by Smart Kotisivutyökalu