Kalajuttuja ja kieputtimia kevätretkellä
Harjumaan koulun kevätretki suuntautui toukokuussa 2011 Kotkaan ja Kouvolaan. Kotkassa käyntikohteita olivat Akvaariotalo Maretarium ja Merikeskus Vellamo. Kouvolassa oppilaat pääsivät nauttimaan Tykkimäen huvipuiston riemuista.
Aikainen lähtö koululta ei oppilaita haitannut. Ennen aamuseitsemää tuli innosta puhkivia oppilaita vanhempineen koulun pihalle odottamaan kavereita. Jo monta päivää aiemmin oli sovittu, kuka istuu linja-autossa kenenkin vieressä. Kuskina oli vanha tuttu Mikko eli Iiron iskä, kuten hän itse esitteli itsensä.
Tasan seitsemältä Savonlinjan bussi lähti Harjumaan koulun pihasta. Kyydissä olivat kaikki 36 oppilasta sekä 17 vanhempaa koulun henkilökunnan lisäksi. Uudet opettajat Kristiina ja Tuula ihmettelivät vanhempien aktiivisuutta kevätretkelläkin. Lähes joka kodista oli lähtenyt yksi vanhempi mukaan.
Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Anjalankosken ABC. Sieltä oli hyvä ostaa lisää limsaa ja karkkia mukaan. Myös jokunen lelu ja DVD vaihtoivat omistajaa. Matka jatkui kohti Kotkaa ja perillä kuuluikin jostain kysymys, missä kotka on ja oppilaan katse oli yläilmoihin päin. Pian kuski jo pyysikin kaikkia katsomaan oikealle, missä näkyi Maretariumin upea putous.

22 teema-akvaariota, yli 50 kotimaista kalalajia

Ennen Maretariumin oppaan tuloa ennätimme käydä pienellä kävelyllä satamassa ja kiertää jo vähän ennakkoon akvaariotaloakin. Maretariumissa meillä oli mahdollisuus nähdä yli 50 kotimaista kalalajia silmästä silmään. Siellä oli 22 teema-akvaariota ja näyttävin niistä oli jättimäinen 500 000 litran vetoinen sylinteriallas, joka esitteli Itämeren kalastoa. Altaan vesisyvyys, seitsemän metriä, on sama kuin Suomen järvien keskisyvyys.
Opas vei meidät Itämerialtaan luo, jossa kertoi meille koko talosta, sen eri altaista ja kalalajeista ja etenkin Itämerialtaasta. Kaikki kuuntelivat hiljaa oppaan mielenkiintoista kerrontaa mm. hauesta, joka kävi liian aggressiiviseksi Itämerialtaaseen. Se siirrettiin Saimaa-altaaseen, jossa se ikävä kyllä popsi poskiinsa kolme lajitoveriaankin. Sen jälkeen se on saanut uida yksinään. Oli muuten todella huiman näköinen hauki, todellinen petokala.
Lihapullat ja perunamuusi maistuivat Maretariumin lounaskahvilassa ennen kuin jatkoimme matkaa Merikeskus Vellamoon. Vellamossa oppilaat ja opettajat pääsivät tutustumaan Jäänmurtaja Tarmoon oppaan johdolla. Museon muihin osastoihin mm. suureen venehalliin pääsivät myös vanhemmat.
Venehallin näyttelyssä keskeisellä paikalla komeili 49eR-luokan purjevene, jolla Thomas Johanson ja Jyrki Järvi voittivat kultaa Sydneyn olympialaisissa vuonna 2000. Vanhempaa olympiahistoriaa edusti pieni puinen olympiajolla vuodelta 1928.

Tarmon komentosillalta konehuoneisiin

Jäänmurtaja Tarmo, joka on rakennettu vuonna 1907, oli tuttu näky Kotkan kantasatamassa ja Kotkaan johtavilla väylillä jo työvuosinaan. 1960–luvun lopulla käytöstä pois jäänyt talvisen kauppamerenkulun turvaaja on toiminut museona vuodesta 1992.
Tarmoon oppilaat tutustuivat oppaan johdolla aina komentosillalta konehuoneisiin asti. Englannissa rakennetun höyrylaivan historiaan kuuluu arkista puurtamista merellä, mutta myös dramaattisia tapahtumia 1900–luvun maailmansotien kurimuksessa.
Pientä väsymystä oli havaittavissa pienemmissä oppilaissa kuin myös isissä ja äideissä, kun lähdettiin ajamaan kohti Kouvolan Tykkimäkeä. Jotkut onneksi osasivat ottaa päiväunet bussissa. Mutta viimeisetkin väsymyksen rippeet katosivat siinä vaiheessa, kun Mikko kyseli, että kuka tietää, mikä torni näkyy edessä. Ja Tykkimäkihän se oli.
Oppilaat kulkivat vanhempien kanssa Tykkimäen huvipuistossa. Heljä-ope sai seuraa kahdesta oppilaasta, mutta Kristiina, Tuula ja Arja saivat nauttia huvipuistosta ilman vahdittavia.

Tykkimäen hattarat ja laitteet

Tykkimäki yllättää positiivisesti jokaisella käyntikerralla. Puisto on ympäristöltään sekä ulkoasultaan viihtyisä ja silmää miellyttävä.

Harjumaalaiset olivat onnekkaita, sillä ilma suosi ja muita vierailijoita oli tosi vähän, joten jonoja laitteisiin ei ollut lainkaan. Lähes kaikkiin laitteisiin pääsi heti, sillä ajoja tehtiin jo jopa yhden asiakkaan tähden, ja ajon kesto oli selvästi pidempi kuin ruuhkaisina päivinä.

Niin lapset kuin aikuisetkin nauttivat huvipuiston laitteista ja tietenkin myös herkuista. Jäätelöt, hattarat ja hampurilaisateriat maistuivat. Välipalojen jälkeen oli taas kiire juosta seuraavaan laitteeseen tai sen neljännen kerran Väärinpäin olevaan taloon, Idän pikajunaan, Trombiin tai Enterpriseen. Alaluokkalaiset viihtyivät etenkin liikennepuistossa. Muutamalla isommalla taisi vaatteetkin kastua Vesiliukuradalla.

Pinta-alaltaan Tykkimäki on Suomen suurin huvipuisto, joten tila sieltä ei loppunut kesken. Harjumaalaiset nauttivat puistosta sen sulkemisaikaan saakka. Kolme tuntia oli lyhyt aika ja moni olisi jaksanut kieppua laitteissa pitempäänkin.

Ennen kotimatkaa nautittiin bussissa Arjan tekemät maukkaat eväsleivät pillimehujen kera. Kotimatkalla takapenkin isot pojat kuuntelivat viidestä kännykästä Poika saunoo -kappaletta ja muuta musiikkia. Edempänä tytöt lauloivat kevätlauluja. Koululle palasimme tyytyväisinä iltakahdeksalta.
Kiitos Heljälle, Kristiinalle, Tuulalle, Arjalle ja Mikolle mukavasta retkestä!
Teksti ja kuvat: Kristiina Jaakkola, viidesluokkalaisen Valtterin äiti
 
Jemina ja petokala Maretariumin eteisaulassa
Yläluokkalaiset palaamassa Maretariumista
Ossi liikennepuistossa
Aleksi, Valtteri, Konsta ja Atte Trombin vauhdeissa
Powered by Smart Kotisivutyökalu